Päästökauppa

Päästökaupan toimintaperiaate

Euroopan unionin päästökaupassa Euroopan komissio asettaa jokaiselle päästökauppakaudelle tietyn määrän päästöoikeuksia, jotka vastaavat kyseisen kauden sallittujen päästöjen enimmäismäärää. Tämä kokonaismäärä jaetaan jäsenvaltioiden kesken, ja kukin maa puolestaan jakaa omat kiintiönsä kansallisille teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille.

Kokonaismäärä on aina pienempi kuin EU:n nykyiset päästöt, joten yritysten on pakko joko vähentää päästöjään tai hankkia lisää oikeuksia muilta yrityksiltä. Monet suomalaisetkin firmat yrittävät siis vähentää omia päästöjään, jolloin vapautuvia päästöoikeuksia voi myydä eteenpäin. Näin päästökauppa pakottaa yritykset tasaisesti kohti pienempiä päästöjä. Käytännössä päästöoikeudet siis määrittävät sen, kuinka paljon yritykset voivat vuosittain saastuttaa!

Päästöoikeuksia jaetaan yrityksille joko aiempien vuosien päästöjen perusteella tai huutokauppojen kautta. Suomessa hieman yli puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmään.

Viime vuosina Euroopassa ilmastonmuutoksen hillintään ja kasvihuonekaasujen päästökauppaan on kiinnitetty yhä enemmän huomiota.

Suomessa päästökaupan valvonnasta vastaa Energiavirasto. Sen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi päästölupien myöntäminen ja niiden seuranta, päästökaupparekisterin ylläpitäminen, yritysten velvoitteiden valvominen sekä päästökauppatodentajien hyväksyminen.

Miten EU:n päästökauppajärjestelmä toimii?

EU:n päästökauppajärjestelmä perustuu niin sanottuun ”cap and trade” -malliin. Käytännössä se meinaa sitä, että kasvihuonekaasupäästöjä kohdellaan tavallaan tuotteena, jota voidaan ostaa ja myydä EU:n omilla hiilimarkkinoilla. Mukana järjestelmässä ovat kiinteät laitokset, kuten voimalaitokset ja suuret teollisuusyritykset, sekä lentoyhtiöt.

EU asettaa tarkkaan määritellyn kokonaismäärän eli katon sille, kuinka paljon näihin järjestelmän piiriin kuuluviin laitoksiin ja yrityksiin liittyviä päästöjä saa syntyä. Samalla unioni määrittelee myös tavoitteen, kuinka paljon kokonaispäästöjä pitää vähentää ja missä aikataulussa. Tämä päästökatto laskee vuosittain, jotta päästövähennykset toteutuvat suunnitellusti.

Päästökaupan piirissä olevien yritysten täytyy hankkia itselleen riittävä määrä päästöoikeuksia joko EU:n järjestämistä huutokaupoista tai hiilimarkkinoilta. Osa yrityksistä voi saada myös tietyn määrän päästöoikeuksia ilmaiseksi.

Päästöoikeudet ovat sähköisiä, joten jokaisen järjestelmän piiriin kuuluvan yrityksen on avattava erityinen unionin rekisteritili. Tämä rekisteri toimii käytännössä kuin verkkopankki, mutta valuuttana ovat päästöoikeudet.

Joka vuosi yritykset luovuttavat rekisteristä riittävän määrän päästöoikeuksia kattamaan edellisen vuoden aikana syntyneet päästönsä. Kyseessä on siis samantyyppinen prosessi kuin laskun maksaminen rahalla – paitsi että tässä ”maksetaan” päästöillä.

Jos yritys ei noudata tätä, seuraukset voivat olla kovia ja kalliita!

Jos taas yritys onnistuu vähentämään päästöjään, sen tarvitsee luovuttaa vuosittain vähemmän päästöoikeuksia. Säästyneet oikeudet voidaan säilyttää tulevaa käyttöä varten tai myydä toisille yrityksille, joilla päästöoikeuksia ei ole riittävästi.

Tällainen kaupankäynti luo päästöille markkinahinnan, ja koska päästökatto laskee vuosittain, hinta yleensä nousee jatkuvasti.

”Cap and trade” -mallin tarkoituksena onkin tehdä yrityksille taloudellisesti houkuttelevammaksi panostaa puhtaampaan teknologiaan ja siten pienentää kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaasti.

Päästökaupan vaikutukset

Euroopassa suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy energian tuotannosta, minkä vuoksi päästökaupalla on suora vaikutus energian hintoihin. Kun päästöoikeuksien hinta nousee, myös hiili- ja kaasuvoimaloiden kustannukset kasvavat. Näin ollen näistä energiamuodoista tulee vähemmän kannattavia. Tuuli-, vesi- tai ydinvoima ovat päästöttömiä, joten en ei joudu maksamaan päästöistä ollenkaan, mikä antaa niille kilpailuetua muihin nähden.

Lyhyellä aikavälillä tämä johtaa energian hinnan nousuun, koska Euroopassa ei vielä ole tarpeeksi päästötöntä tuotantoa vastaamaan kaikkeen energiatarpeeseen. Siksi suuri osa energiasta joudutaan edelleen tuottamaan päästöjä aiheuttavilla menetelmillä, joiden hinnat nousevat päästöoikeuksien myötä.

Hyvin toteutettu päästökauppa tarjoaa kuitenkin useita etuja:

• Ympäristötavoitteiden varmistaminen: päästöille asetetaan selkeä, kokonaisvaltainen raja.
• Joustavuus yrityksille: kukin yritys voi räätälöidä oman polkunsa vaatimusten täyttämiseksi.
• Kannustimet innovaatioille: kustannustehokkuus ja uudet innovaatiot nousevat keskiöön, mikä alentaa kokonaiskustannuksia.
• Varhainen päästövähennys: yrityksiä kannustetaan pienentämään päästöjä ajoissa, sillä ylimääräisiä päästöoikeuksia voi säästää tulevaisuutta varten tai myydä eteenpäin.
• Pienet hallintokulut: päästökauppajärjestelmä on hallinnollisesti kevyt.
• Selkeä vastuunjako: yritykset vastaavat itse päästöjen vähentämisestä, mittaamisesta ja raportoinnista.

Parhaimmillaan päästökauppa toimii tilanteissa, joissa:

• Ympäristö- tai terveyshaitat koskettavat isoa aluetta.
• Saastuttajia on paljon ja niiden määrä on suuri.
• Päästöjä pystytään mittaamaan tarkasti ja yhdenmukaisesti.

Kuinka voin ostaa päästöoikeuksia yksityishenkilönä?

Päästökauppaohjelmassa on kaksi pääelementtiä: saastuttamisen yläraja eli kokonaiskiintiö sekä päästöoikeudet, jotka vastaavat tätä rajaa. Jokainen päästöoikeus oikeuttaa haltijansa päästämään ilmaan tietyn määrän (esimerkiksi yhden tonnin) haitallisia kasvihuonekaasuja. Päästökatto takaa, että asetetut ympäristötavoitteet saavutetaan, kun taas kaupankäynnin kohteena olevat päästöoikeudet antavat yrityksille joustavuutta toteuttaa päästövähennykset omalla, heille sopivalla tavalla. Koska oikeuksia ostetaan ja myydään avoimilla markkinoilla, tätä kutsutaan usein markkinapohjaiseksi ratkaisuksi.

Päästökauppa.fi tarjoaa nyt myös yksityishenkilöille mahdollisuuden osallistua päästökauppaan. Voit ostaa kauttamme pois samoja päästöoikeuksia, joista yritykset kilpailevat. Mitä enemmän yksityishenkilöt ostavat oikeuksia pois markkinoilta, sitä vähemmän niitä jää yritysten käyttöön – näin yritykset joutuvat entistä voimakkaammin pienentämään päästöjään.

Voit siis helposti kompensoida esimerkiksi oman henkilöautosi aiheuttamat päästöt ostamalla vastaavan määrän päästöoikeuksia. Näin hyvität henkilökohtaisen hiilijalanjälkesi. Olemme tehneet tästä helppoa ja vaivatonta, jotta jokainen voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jokaisen ihmisen teoilla on merkitystä, ja yhdessä voimme saavuttaa paljon!

Kun ostat päästöoikeuksia verkkokaupastamme kompensoidaksesi omat hiilidioksidipäästösi, saat sähköpostiisi virallisen Päästökauppa.fi-sertifikaatin todisteeksi hankinnastasi. Tämän jälkeen ostamme EU:n päästökaupasta sinun puolestasi vastaavan määrän päästöoikeuksia pois markkinoilta. Näin vaikutat aidosti ja konkreettisesti ilmaston hyväksi.

Päästöoikeuden hinta

​Päästöoikeuden hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. EU:n päästökauppajärjestelmässä (EU ETS) päästöoikeuksia lasketaan liikkeelle pääasiassa huutokauppaamalla, ja osa jaetaan ilmaiseksi firmoille. Huutokauppojen käytännön toteutuksesta vastaa European Energy Exchange (EEX). ​

Päästöoikeuden hinta on vaihdellut aika paljon viime vuosina. Esimerkiksi helmikuussa 2022 hinta lähestyi 100 euroa hiilidioksiditonnilta, kun taas koronapandemian aikana se oli alle 20 euroa. ​

Päästöoikeuden hinnan nousu vaikuttaa suoraan energiantuotannon kustannuksiin, mikä voi heijastua sähkön ja lämmön hintoihin kuluttajille. Korkea päästöoikeuden hinta kannustaa toki yrityksiä investoimaan vähäpäästöisempiin tuotantomuotoihin ja teknologioihin. ​

Suomessa Energiavirasto toimii päästökaupan kansallisena viranomaisena ja vastaa muun muassa päästöoikeuksien huutokaupasta. ​

Päästöoikeuden hinta on keskeinen tekijä EU:n ilmastopolitiikassa, ja sen kehitystä seurataan tarkasti sekä taloudellisista että ympäristöllisistä syistä.​

Päästöoikeus ja päästökauppa

Päästökaupan perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että hiilidioksidi- ja muut kasvihuonekaasupäästöt pysyvät EU:n asettaman päästökaton sisällä. Sen ensisijainen tavoite on kannustaa yrityksiä vähentämään päästöjään, sillä saastuttaminen tulee yrityksille kalliiksi ja aiheuttaa samalla vahinkoa ilmastolle. Lisäksi päästökauppa toimii suunnannäyttäjänä, jotta EU pystyy saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet.

EU:n päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia Euroopan haitallisista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa osuus on hieman alle puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Päästökaupan historiaa

EU:n päästökauppa alkoi vuonna 2005, mutta ajatus sen taustalla syntyi jo vuonna 1997 Kioton ilmastosopimuksen seurauksena. Tavoitteena oli luoda markkinapohjainen järjestelmä, jonka avulla voitaisiin tehokkaasti vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Näin syntyi nykyinen päästökauppajärjestelmä, jossa teollisuus- ja energiantuotantolaitokset maksavat oikeudesta aiheuttaa päästöjä.

EU:n päästökauppa on jaettu noin seitsemän vuoden mittaisiin kausiin. Tällä hetkellä käynnissä on neljäs kausi, joka kattaa vuodet 2021–2030. Edellinen kausi ajoittui vuosille 2013–2020. Jokaiselle päästökauppakaudelle määritellään etukäteen tietty päästöoikeuksien enimmäismäärä, jota ei kuitenkaan lasketa liikkeelle yhdellä kertaa, vaan päästöoikeuksia jaetaan markkinoille vuosittain tiettyjen kiintiöiden mukaisesti.

Neljännellä päästökauppakaudella on otettu käyttöön aiempaa tiukempia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Päästökattoa eli vuosittain liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää pienennetään nopeammin kuin aikaisemmin. Kun aikaisemmin päästöoikeuksien määrä laski vuosittain 1,74%, nyt neljännen kauden aikana määrä laskee vuosittain 2,2%.

Alla oleva kuva näyttää graafisesti, kuinka päästöt ovat vähentyneet vuosien saatossa!