Ihmiset ja meidän vaikutuksemme ilmaston nopeaan lämpenemiseen ovat yksi tämän hetken suurimmista kriiseistämme maailmanlaajuisesti. Sen vaikutukset ovat nykyisin havaittavissa jo kaikkialla maailmassa niin luonnossa kuin ihmisissäkin, myös meillä Suomessa. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa omilla toimillaan ilmaston lämpenemiseen ja sen estämiseen. Kanna kortesi kekoon ja suunnataan yhdessä kohti puhtaampaa tulevaisuutta!
Sää on ilmakehän tila – sen lämpötila, kosteus, tuuli, sademäärä ja niin edelleen – tunneista viikkoihin. Siihen vaikuttavat valtameret, maanpinnat ja jäätiköt, jotka yhdessä ilmakehän kanssa muodostavat niin kutsutun ilmastojärjestelmän. Ilmasto sen laajimmassa merkityksessä on tilastollinen kuvaus ilmastojärjestelmän tilasta.
Ilmastonmuutos on muutos ilmastojärjestelmän tilasto -ominaisuuksissa, joka kestää useita vuosikymmeniä tai kauemmin – yleensä vähintään 30 vuotta. Näitä tilastollisia ominaisuuksia ovat keskiarvot, vaihtelevuus ja ääripäät. Ilmastonmuutos voi johtua luonnollisista prosesseista, kuten auringon säteilyn muutoksista, tulivuorista tai ilmastojärjestelmän sisäisestä vaihtelusta, tai ihmisen vaikutuksista, kuten ilmakehän koostumuksen tai maankäytön muutoksista.
Sää voidaan ennustaa suurella ammattitaidolla jopa viikkoa etukäteen. Ilmaston lyhyen aikavälin vaihtelut, kuten kuivuus, voidaan ennustaa rajoitetulla taidolla kaudesta toiseen. Sitä vastoin muutokset ilmastojärjestelmän pitkän aikavälin tilastoissa (ilmastonmuutos) voidaan ennustaa, jos ne johtuvat tiedossa olevista tai ennustettavissa olevista pitkäaikaisista vaikutuksista.
MIKÄ ON ILMASTONMUUTOS?
Ilmasto on paikan keskimääräinen sää monien vuosien ajan. Ilmastonmuutos on muutos näissä keskimääräisissä olosuhteissa.
Nopea ilmastonmuutos, jonka näemme nyt, johtuu siitä, että ihmiset käyttävät öljyä, kaasua ja hiiltä koteihinsa, tehtaisiinsa ja kuljetuksiinsa.
Kun nämä fossiiliset polttoaineet palavat, niistä vapautuu kasvihuonekaasuja – enimmäkseen hiilidioksidia (CO2). Nämä kaasut vangitsevat auringon lämmön ja aiheuttavat planeetan lämpötilan nousun.
Maailma on nyt noin 1,2 astetta lämpimämpi kuin 1800 -luvulla – ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut 50 prosenttia .
Ilmastonmuutos viittaa lämpötilojen ja sääolojen pitkän aikavälin muutoksiin. Nämä muutokset voivat olla luonnollisia, esimerkiksi aurinkokierron vaihtelujen kautta. Mutta 1800 -luvulta lähtien ihmisen toiminta on ollut ilmastonmuutoksen päätekijä lähinnä fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja kaasun, polttamisen vuoksi.
Fossiilisten polttoaineiden polttaminen tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, jotka toimivat kuin huopa, joka on kääritty maan ympärille ja vangitsee auringon lämpöä ja nostaa lämpötiloja.
Ilmastonmuutos johtuu monista päästöistä. Esimerkkejä tällaisista kasvihuonekaasupäästöistä ovat hiilidioksidi ja metaani. Nämä ovat peräisin esimerkiksi bensiinin käyttämisestä autolla tai hiilellä rakennuksen lämmittämiseen. Maan ja metsien raivaaminen voi myös vapauttaa hiilidioksidia. Kaatopaikat jätteille ovat merkittävä metaanipäästöjen lähde. Energia, teollisuus, liikenne, rakennukset, maatalous ja maankäyttö ovat tärkeimpiä päästöjen aiheuttajia.
Ilmastonmuutoksen syyt
Globaali ilmasto vaihtelee luonnollisesti ajan mittaan vuosikymmenistä tuhansiin vuosiin ja pidempään. Nämä luonnolliset vaihtelut voivat johtua kahdella tavalla: sisäisistä vaihteluista, jotka vaihtavat energiaa, vettä ja hiiltä ilmakehän, valtamerien, maan ja jään välillä, sekä ulkoisista vaikutuksista ilmastojärjestelmään, mukaan lukien vaihtelut auringosta saadusta energiasta ja sen vaikutuksista tulivuorenpurkauksista.
Ihmiset vaikuttavat yhä enemmän ilmastoon ja maapallon lämpötilaan (ilmastonmuutos) polttamalla fossiilisia polttoaineita, kaatamalla metsiä ja kasvattamalla karjaa.
Tämä lisää valtavia määriä kasvihuonekaasuja ilmakehässä luonnossa esiintyviin kaasuihin, mikä lisää kasvihuoneilmiötä ja ilmaston lämpenemistä.
Kasvihuonekaasut
Ilmastonmuutos johtuu pääasiassa yhdestä syystä: kasvihuoneilmiö. Jotkut kaasut maapallon ilmakehässä toimivat vähän kuin kasvihuoneen lasi, vangitsevat auringon lämmön ja estävät sen vuotamasta takaisin avaruuteen ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.
Monet näistä kasvihuonekaasuista esiintyvät luonnossa, mutta ihmisen toiminta lisää joidenkin niistä pitoisuuksia ilmakehässä, erityisesti:
hiilidioksidi (CO 2 )
metaani
typpioksidi
fluoratut kaasut
CO 2 ihmisen toiminnassa on suurin rahoittaja ilmaston lämpenemiseen. Vuoteen 2020 mennessä sen pitoisuus ilmakehässä oli noussut 48 prosenttiin esiteollisesta tasosta (ennen vuotta 1750).
Muita kasvihuonekaasuja päästää ihmisen toiminta pienemmissä määrissä. Metaani on tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin CO 2 , mutta on lyhyempi elinikä ilmakehässä. Typpioksidi, kuten CO 2 , on pitkäikäinen kasvihuonekaasu, joka kertyy ilmakehään vuosikymmenien ja vuosisatojen kuluessa.
Luonnollisten syiden, kuten auringonsäteilyn tai tulivuoren aktiivisuuden muutosten, arvioidaan vaikuttaneen alle plus tai miinus 0,1 ° C lämpenemiseen vuosina 1890–2010. Ilmastonmuutos on kiihtynyt ihmisten toimesta.
ILMASTONMUUTOS – VAIKUTUKSET
Ilmastonmuutos näkyy jokapäiväisessä elämässämme monilla tavoilla. Auringosta saatava energia on maapallon ilmaston perimmäinen veturi. Maan vastaanottama aurinkoenergia riippuu auringon säteilystä ja maan ja auringon välisestä etäisyydestä. Osa tästä auringonvalosta heijastuu suoraan takaisin avaruuteen ilmakehän, pilvien ja maan, jään ja veden pinnalla. Aerosolit (pienet hiukkaset ilmakehässä, jotkut tulevat ihmisen toiminnasta) voivat lisätä auringonvalon heijastumista.
Lopulta maapallon absorboima aurinkoenergia palautetaan avaruuteen infrapunasäteilynä. Prosessissa se on vuorovaikutuksessa koko ilmastojärjestelmän kanssa – ilmakehä, valtameret, maanpinnat ja jäätiköt. Säteilyn virtaukset ilmakehässä (kuva 1.1) ovat erittäin tärkeitä ilmaston määrittämisessä. Tärkeimmät kaasut, jotka muodostavat ilmakehän, typpi ja happi, eivät ole vuorovaikutuksessa infrapunasäteilyn kanssa. Tietyt pienemmät määrät kaasut absorboivat kuitenkin maan pinnalta ylöspäin virtaavaa infrapunasäteilyä ja säteilevät sitä uudelleen kaikkiin suuntiin, myös alaspäin. Näin he estävät infrapunaenergian ulosvirtauksen Maasta avaruuteen. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, ja kaasuja, jotka aiheuttavat sen vuorovaikutuksessa infrapunasäteilyn kanssa, kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Tärkeimmät ovat vesihöyry,2 ) ja metaani. Kasvihuoneilmiö tunnistettiin yli sata vuotta sitten; Maan pinta olisi noin 33 ° C viileämpi ilman sitä, joten se pitää maapallon asuttavana.
Maapallon ilmakehä toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässämme olevat kaasut päästävät läpi auringon säteet, mutta ne myös estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen. Tämä ilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmisten toiminta maapallolla on kuitenkin johtanut siihen, että nämä lämmön karkaamisen estävät kaasut pääsevät lisääntymään voimakkaasti. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat jopa kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajata 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Nykyiset toimet päästövähennyksien suhteen ovat kuitenkin riittämättömiä ja ilmasto lämpenee liian nopeasti. Jos emme muuta toimintatapojamme, maapallon keskilämpötila nousisi arviolta kolmeen asteeseen tai jopa korkeammalle. Jo 1,5 asteen rajan ylittäminen tarkoittaisi katastrofaalisia seurauksia luonnolle sekä elämälle maapallolla. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että jokainen ihminen aivan yksilötasollakin ottaa ilmastonmuutoksen huomioon omissa käyttötottumuksissaan ja toimintatavoissaan. Hyvittämällä hiilijalanjälkesi olet osana puhtaampaa tulevaisuutta!
Maapallon ilmasto on lämmennyt jo yli asteen verran esihistoriallisesta ajasta, mutta arktisilla alueilla vaikutukset ovat olleet vielä tätäkin suurempia. Niillä alueilla lämpeneminen on ollut jopa kaksi kertaa nopeampaan kuin muualla maapallolla!
Äärimmäiset sääilmiöt, kuten helteet, myrskyt ja kuivuus, ovat jo voimakkaampia ja uhkaavat henkiä ja toimeentuloa.
Lämpenemisen myötä jotkin alueet voivat muuttua asumattomiksi, koska viljelysmaat muuttuvat autiomaiksi . Muilla alueilla tapahtuu päinvastoin, ja äärimmäiset sateet aiheuttavat historiallisia tulvia – kuten äskettäin Kiinassa, Saksassa, Belgiassa ja Alankomaissa.
Köyhien maiden ihmiset kärsivät eniten, koska heillä ei ole rahaa sopeutua ilmastonmuutokseen. Monien kehitysmaiden tilojen on jo kestettävä liian kuuma ilmasto ja tämä vain pahenee.
Myös valtamerimme ja sen elinympäristöt ovat uhattuna. Esimerkiksi Australian suuri valliriutta on menettänyt jo puolet korallistaan vuodesta 1995 lähtien ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpimän meren vuoksi.
Ja kun jäätynyt maa sulaa Siperian kaltaisissa paikoissa, ilmakehään vapautuu vuosisatoja vangittuja kasvihuonekaasuja, mikä pahentaa ilmastonmuutosta.
Lopuksi lämpimässä maailmassa eläinten on vaikeampi löytää ruokaa ja vettä, joita he tarvitsevat elääkseen. Esimerkiksi jääkarhut voivat kuolla, kun heidän luottamuksensa oleva jää sulaa pois, ja norsut yrittävät löytää 150–300 litraa vettä päivässä selviytyäkseen.
Tutkijat ovat laskeneet, että tällä vuosisadalla voidaan menettää ainakin 550 lajia , ja määrä kasvaa, jos toimiin ei ryhdytä. Ilmastonmuutos on siis uhka kaikille!
KUINKA ILMASTONMUUTOS ON VAIKUTTANUT LUONTOON?
Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon moninaisesti – sen vaikutukset näkyvät jo nyt!
Merkittävä osa arktisen alueen ympärivuotisesti peittävästä jääkerroksesta on sulanut.
Tämän seurauksena meriveden nouseminen uhkaa kaikkia rannikkoalueita ja meriin varastoituva hiilidioksidi happamoittaa veden.
Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat jo nyt esimerkiksi saimaannorppaan sekä lohikaloihin. Myös naali on jo lähes sukupuuton partaalla.
Kasvitautien sekä tuholaishyönteisen määrä lisääntyy dramaattisesti.
Säässä tapahtuu enemmän ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita tai kuivuutta. Nämä heijastuvat suoraan ruoantuotantoomme globaalisti.
Lajit eivät ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin elinympäristön muutoksiin, sillä vaikutukset ovat liian nopeita.
Ilmastonmuutoksella on erilaisia vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Jotkut paikat lämpenevät enemmän kuin toiset, toiset saavat enemmän sadetta, kun taas toiset kärsivät enemmän kuivuudesta. Ilmastonmuutos tulee saada kuriin pian.
Jos lämpötilan nousua ei voida pitää 1,5 ° C: n sisällä:
Britanniassa ja Euroopassa ovat alttiita aiheuttamien tulvien äärimmäinen sateiden Lähi -idän maat kokevat äärimmäisiä helleaaltoja ja viljelyyn käytetty maa voi muuttua aavikoksi Tyynenmeren alueen saarivaltiot voivat kadota nousevien merien alle Monet Afrikan valtiot kärsivät todennäköisesti kuivuudesta ja elintarvikepulasta Kuivuusolosuhteet ovat todennäköisiä Yhdysvaltojen länsiosassa , kun taas muilla alueilla on voimakkaampia myrskyjä Australia kärsii äärimmäisistä kuumuudesta ja kuivuudesta
ILMASTONMUUTOS – SEURAUKSET
Ilmastonmuutos vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme jo nyt, vaikka suurin osa ihmisistä sitä ei huomaakaan. Monet ihmiset ajattelevat, että ilmastonmuutos tarkoittaa pääasiassa lämpimämpää lämpötilaa. Mutta lämpötilan nousu on vain tarinan alku. Koska Maa on järjestelmä, jossa kaikki on yhteydessä toisiinsa, yhden alueen muutokset voivat vaikuttaa muutoksiin kaikilla muilla. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia!
Ilmastonmuutoksen seurauksia ovat nyt muun muassa voimakas kuivuus, vesipula, vakavat tulipalot, merenpinnan nousu, tulvat, sulaa jäänapa, katastrofaaliset myrskyt ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen.
1800-luvun lopun jälkeen Maapallon ilmasto on lämmennyt lähes asteen verran. Yksi selkeä tapa havaita muutoksia, on seurata meriveden korkeutta – se on noussut jo huomattavasti ja vesi on lisäksi aiempaa lämpimämpää. Lisäksi esimerkiksi manner- ja vuoristojäätiköt sekä pohjoinen merijää ovat kutistuneet. Pohjoisilla alueilla sademäärät ovat kasvussa ja ne voimistuvat paikoin jopa myrskylukemiin.
Maapallon ilmasto on lämmennyt vuodesta 1880-luvulta 2010-luvun alkuun noin 0,85 astetta. Suurin osa tästä lämpötilan noususta on tapahtunut viimeisimmän kuudenkymmenen vuoden aikana, jolloin maapallon keskilämpötila on noussut yhteensä noin 0,72 astetta. Tämä tarkoittaa, että lämpötila nousee keskimäärin noin 0,12 astetta vuosikymmenessä.
1980-luvun alusta alkaen jokainen vuosikymmen on ollut kukin vuorollaan lämpimämpiä kuin yksikään aikaisempi vuosikymmen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Mittaushistorian aikana lämpimintä on toistaiseksi ollut vuonna 2016. Tätä edelliset lämpöennätykset olivat vuosilta 2014 ja 2015.
Globaali ilmastonmuutos näkyy selvästi, kun tarkastellaan pitkää aikaväliä – Seurataan siis maapallon keskilämpötilan kehittymistä vähintäänkin usean vuosikymmenen aikana ja verrataan niitä keskenään. Keskilämpötila ei ole kuitenkaan noussut tasaisesti koko ajan, vaan välillä nousu on ollut nopeampaa ja välillä taas hitaampaa. Tällaisen luonnollisen vaihtelun takia lyhyistä aikaväleistä tehdyt päätelmät eivät yleensä anna oikeaa kuvaa ilmaston kehityksestä tai muutoksesta. Ilmastonmuutos seuraukset ovat moninaisia, joista jokainen tulisi ottaa huomioon.
Lämpötilan muutokset
Lämpötila kohosi nopeasti vuosina 1910–1940, minkä jälkeen nousu hidastui jopa useammaksi kymmeneksi vuodeksi. 1900-luvun loppu puolella lämpötila nousi taas nopeasti, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen on taas vallinnut suvantovaihe. Lämpötilan nousun hidastumista selittää esimerkiksi se, että lämpö on kerääntynyt ilmakehästä meriin – merien lämpötila on vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvanut nopeasti. Hitaamman lämpenemisen taustalla voivat olla myös muun muassa runsastunut tulivuoritoiminta ja ihmiskunnan hiukkaspäästöjen nopea kasvu.
Maapallon keskilämpötilan nousun lisäksi useilla alueilla on havaittu muutoksia äärilämpötiloissa 1950-luvun jälkeen. Päivälämpötilat ovat kohonneet ennen näkemättömän korkeiksi ja myös öisin lämpötila pysyttelee tuntuvasti korkeammalla. Pakkasjaksot ovat vastaavasti taas lyhentyneet tai vähentyneet.
Merivesi nousee
Valtamerien ylimmät kerrokset aina 700 metrin syvyyteen saakka ovat lämmenneet viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana nopeasti. Eniten on lämmennyt merien pintaosa, eli pinnalta 75 metrin syvyyteen ulottuva vesimassa. Sen lämpötila on noussut keskimäärin 0,11 astetta vuosikymmenessä eli yhteensä melkein puoli astetta. Lämpeneminen johtuu siitä, että ilmaston lämmetessä myös maapallon ilmastojärjestelmän sisältämän lämpöenergian määrä kasvaa samassa suhteessa. Tästä lisäenergiasta jopa yli 90 prosenttia on varastoitunut meriin ja vesimassoihin. Lämpeneminen on kuitenkin todennäköisesti lähtenyt käyntiin jo huomattavasti aiemmin.
Merenpinta on keskimäärin noussut maailmanlaajuisesti reilun sadan vuoden aikana noin 19 senttimetriä. Puhumme siis vuosien 1910-2015 välisestä ajasta. Suurin osa tästä, eli noin 75 prosenttia, merenpinnan noususta on aiheutunut vuoristojäätiköiden sulamisesta sekä arktisten alueiden sulamisesta.
Meriveden pintakerros on happamoitunut jopa 26 prosentilla eli veden pH-arvo on laskenut teollisuutta edeltävään aikaan verrattuna 0,1 yksiköllä. Meriveden happamoitumista aiheuttaa pääasiassa hiilidioksidi, sillä valtavat vesimassat sitovat sitä suoraan ilmakehästämme. Jopa 30% ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidipäästöistä päätyy meriin. On siis todella tärkeää, että jokainen meistä hyvittää oman hiilijalanjälkensä!
Routa ja lumi vähenee
Pohjoisilla ikiroudan peittämillä alueilla maan lämpötila on paikoin noussut jopa 2-3 astetta sitten vuoden 1980. Esimerkiksi Venäjän pohjoisosissa ikiroudan routakerros on ohentunut ja roudan peittämä maa-alue on pienentynyt.
Etenkin keväisin Pohjoisella pallonpuoliskolla on havaittavissa voimakkaita lumialueiden supistumisia. Suurin muutos tapahtuu tilastollisesti aina kesäkuun alussa, kun lumipeitteen koko kutistuu puoleen alkuperäisestä koostaan. Tätä on havaittu jo 1950-luvulta asti.
Sademäärät muuttuvat
Etenkin Pohjoisella pallonpuoliskolla sademäärien on havaittu lisääntyneen Vaikutukset näkyvät selkeästi esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Välimeren alue, Afrikka sekä Sahelin ovat kokeneet vastakkaisen muutoksen – sateet ovat vähentyneet. Aikaisimmat muutokset ovat havaittu jo 1900-luvun alkupuolella, mutta luotettavia tilastotietoja on saatavilla vasta 1950-luvulta eteenpäin.
Etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on myös aikaisempaa enemmän rankkasateita, joiden voimakkuudet voivat nousta korkeiksikin. Vastaavasti Afrikan sekä Välimeren alueiden kuivuusjaksot ovat pidentyneet ja muuttuneet ankarammiksi.
Luonnollinen vaihtelu sademäärissä on kuitenkin suurta, joten ihmiskunnan vaikutus ei välttämättä ole kovin selkeä muutoksiin – ei voida kuitenkaan kieltää sitä, etteikö sateet muuttuisivat meidän takiamme. Ilmastonmuutos seuraukset näkyvät globaalisti sademäärissä.
ILMASTONMUUTOS – HILLITSEMINEN JA SOPEUTUMINEN
Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa, ja meidän tulisikin saada ilmastonmuutos hallintaan mahdollisimman pian. Ihmisillä on monia keinoja pienentää omaa kulutustaan ja antaa oma panoksensa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Vaikka kaikkia päästöjä ei voi minimoida, on omaa hiilijalanjälkeä kuitenkin mahdollista pienentää entisestään Ilmastokaupan avulla. Tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsien sekä luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu pitäisi olla kaiken päätöksenteon ja budjetoinnin perusta, niin Suomessa kuin EU:ssakin.
Fossiilisista polttoaineista tulisi luopua, sillä markkinoilla on tarjolla runsaasti sähkö- tai lataushybrideitä. Energiaratkaisuihin kestävyyttä sekä tehokkuutta tarjoavat niin tuuli- kuin aurinkovoima, lämpöpumput sekä geoterminen energia. Liikenneverkkoihin tulisi panostaa kevyen liikenteen sekä julkisten kulkuvälineiden osalta. Kattavat kevyenliikenteen väylät paitsi helpottavat liikkumista, myös houkuttelevat uusia käyttäjiä. Autokannan tulisi sähköistyä jo EU-vaatimustenkin mukaan vuoteen 2035 mennessä. Fossiilinen polttoaine tulisi myös korvata kestävästi tuotetulla biopolttoaineella jota voidaan käyttää myös raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä kuin kansainvälisessä lentoliikenteessäkin.
Lisäksi tulisi tarttua toimeen, joiden avulla jo ilmakehään päässeet hiilet tulisi sitoa takaisin maahan päästövähennyksien ohella. Turvallisin sekä tehokkain tapa hiilen sidontaan ovat metsien sekä soiden ylläpitäminen ja suojelu. Jopa Suomen vuotuiset metsienhakkuumäärät ovat ilmastonmuutoksen kannalta liian suuria, puhumattakaan maailmanlaajuisesta tilanteesta esimerkiksi Brasiliassa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tähän tulisi kehittää kestävämpiä ratkaisuja.
Ruoan ilmastovaikutuksista on puhuttu jo pitkään, ja onkin selvää, että nykyinen lihankulutus on liian suurta. Rasitus ilmastolle on valtava. Ruoan ilmastovaikutuksia tulisi pienentää suuntaamalla sekä tuotanto- että kulutus kasvispainotteiseksi samalla, kun ruokahävikki tulisi minimoida. Liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa valtavat päästöt, joten kasvisten ja kestävästi pyydetyn kalan osuutta suomalaisten lautasilla pitää ehdottomasti lisätä.
Verkkokaupastamme löytyy jokaiselle suomalaiselle sopiva tapa hyvittää myös ne päästöt, joita arkielämän muutoksilla ei voi minimoida. Yksityisautoilu on esimerkiksi monille pakollista, mutta Ilmastokaupan sertifikaatin avulla voit hyvittää hiilijalanjälkesi myös tältä osalta!
Ilmastonmuutos on meidän jokaisen huoli
YK: n vuoden 2018 raportissa tuhannet tutkijat ja hallituksen arvioijat olivat yhtä mieltä siitä, että maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen enintään 1,5 ° C: een auttaisi meitä välttämään pahimmat ilmastovaikutukset ja ylläpitämään elinkelpoisen ilmaston. Silti hiilidioksidipäästöjen nykyinen polku voi nostaa maapallon lämpötiloja jopa 4,4 ° C vuosisadan loppuun mennessä.
Ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt tulevat kaikkialta maailmasta ja vaikuttavat kaikkiin, mutta jotkut maat tuottavat paljon enemmän kuin toiset. 100 vähiten päästöjä aiheuttavaa maata tuottaa 3 prosenttia kaikista päästöistä. Kymmenen suurimman päästön maan osuus on 68 prosenttia. Kaikkien on ryhdyttävä ilmastotoimiin, mutta ihmisillä ja mailla, jotka luovat enemmän ongelmaa, on suurempi vastuu toimia ensin.
Jääkarhut
Jääkarhu käyttää jopa puolet päivästään ravinnon etsimiseen, mutta usein huonolla menestyksellä – alle kaksi prosenttia sen saalistusyrityksistä onnistuu. Ilmastonmuutos on tälle ainutlaatuiselle eläimelle iso riski, sillä sen ravinnonhankinta vaikeutuu elintilan pienentyessä jääpeitteen sulaessa.
Afrikannorsu
Afrikannorsu ei selviä ilman vettä kahta vuorokautta pidempään ja se juokin päivässä kymmeniä litroja. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus on lisääntynyt Afrikassa ja makean veden määrä on huventunut. Norsuille tämä vesivarojen väheneminen on kohtalokasta.
Panda
Isopandojen pääasiallinen ravinto on bambut. Koko laji on vaarantunut äärimmilleen. Panda viihtyy tiheässä lehvikössä ja se voikin syödä päivässä noin 14 tunnin ajan! Ilmastonlämpeneminen kuitenkin uhkaa myös pandoja, sillä monet bambulajit ovat todella herkkiä ilmaston lämpenemiselle ja niiden tuhoutuminen olisi pandoille kohtalokasta.
Sumatranoranki
Indonesian sademetsissä asuu äärimmäisen uhanalaisia sumatranorankeja, joiden pääasiallista ravintoa ovat hedelmät, lehdet sekä versot. Ilmastonlämpeneminen ja sen vaikutukset tulevat vaikuttamaan alueen sademääriin merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Runsaasti lisääntyvät sateet saattavat vähentää orankien saatavilla olevaa ravintoa ja siten heikentää naaraiden lisääntymiskykyä.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa terveyteemme, kykyyn kasvattaa ruokaa, asumiseen, turvallisuuteen ja työhön. Jotkut meistä ovat jo alttiimpia ilmastovaikutuksille, kuten ihmiset, jotka asuvat pienissä saarivaltioissa ja muissa kehitysmaissa. Olosuhteet, kuten merenpinnan nousu ja suolaisen veden tunkeutuminen, ovat edenneet siihen pisteeseen, että kokonaiset yhteisöt ovat joutuneet muuttamaan, ja pitkittynyt kuivuus asettaa ihmiset nälänhädälle. Tulevaisuudessa ”ilmastopakolaisten” määrän odotetaan kasvavan.
Ilmastonmuutos on meidän jokaisen ongelma. Yksityishenkilölläkin on monia kulutustapoja, jotka aiheuttavat kasvihuonekaasuja. Yleisimpiä niistä ovat asuminen, liikkuminen, ruoka sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus. Myös sinä voit vaikuttaa kestävään ilmastonmuutoksen kehitykseen omilla arkisilla valinnoillasi! Suuntaa kanssamme kohti puhtaampaa tulevaisuutta ja vaadi sitä myös läheisiltäsi, sillä meillä on vain yksi maapallo. Pidetäänhän siitä huolta!
Kulutus – Maailma on suuren ylikulutuksen alla. Jos esimerkiksi kaikki maat kuluttaisivat kuten Suomi, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa. Harkitse siis tarkkaan omia kulutustarpeitasi ja mieti, tarvitsetko sitä oikeasti. Olisiko se mahdollista vuokrata tai ostaa käytettynä? Jos ei, voit hyvittää hiilijalanjälkesi myös kaikista kulutuskohteista Ilmastokaupan avulla!
Ruoka – Ruokailusi ilmastovaikutukset voivat olla todella suuria, joten niitä kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan silmällä. Voit vähentää ruuan ilmastovaikutuksia helposti suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota ja vähentämällä ruokahävikkiä. Netistä löytyy useita eri artikkeleita sekä vinkkejä, joiden avulla taiot maistuvan aterian ilmastoystävällisesti!
Asuminen – Millainen sähkösopimus sinulla on nyt? Tiesitkö, että omakotitalon sähkönkulutuksen päästöt ovat keskimäärin yli 6 t / CO2 vuodessa? Vaihda siis sähkösopimuksesi tuuli- tai aurinkovoimaan ja vähennä energiankulutusta alentamalla sisälämpötilaa. Jo yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa noin viittä prosenttia lämmityslaskussa. Omakotitalossa päästöjä voi lisäksi pienentää korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan lämmitysratkaisun panostamalla uusiutuvaan energiaan. Tällaisia kestäviä lämmitysmuotoja ovat esimerkiksi lämpöpumppu, maalämpö sekä aurinkoenergia.
Liikkuminen – Suosi julkisia kulkuvälineitä ja vähennä omaa yksityisautoiluasi. Mahdollisuuksien mukaan, vaihda autosi joko kokonaan sähköiseen tai suosittuun lataushybridiin. Suosi polkupyörää ja kävele lyhyet matkat. Matkaa kotimaassa ja hyödynnä junayhteyksiä. Jos et voi välttää lentomatkustamista tai yksityisautoilua, kompensoi matkasi hiilidioksidipäästöt Ilmastokaupan sertifikaatin avulla.
Yhteiskunnallinen aktiivisuus – Suomessa on vahva ilmastopolitiikka, ja mitä useampi vaatii päättäjiltä vahvoja ilmastotoimia, sitä vaikuttavampia yhdessä olemme. Tarkista vaaliehdokkaasi ilmastokannat, ole aktiivinen itse, kirjoita mielipidekirjoitus, osallistu paikkakuntasi ilmastoaiheiseen tapahtumaan tai liity ympäristöjärjestöjen vapaaehtoisiin. Voit vaikuttaa monella tavalla, ja esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verotus on tehokas tapa edistää ilmastonmuutoksen ehkäisemistä!
ELÄMÄ ON VALINTOJA. VALITSE PUHDAS TULEVAISUUS!
Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi vaan nyt täytyy toimia. Ilmastonmuutos on täällä jo nyt, eikä vuoden päästä.
Monet ilmastonmuutosratkaisut voivat tuottaa taloudellista hyötyä ja parantaa samalla elämäämme ja suojella ympäristöä. Meillä on myös maailmanlaajuisia sopimuksia edistyksen ohjaamiseksi, kuten YK: n ilmastosopimus ja Pariisin sopimus. Kolme laajaa toimintaluokkaa ovat: päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tarvittavien muutosten rahoittaminen.
Energiajärjestelmien vaihtaminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, kuten aurinko- tai tuulivoimaan, vähentää ilmastonmuutosta edistäviä päästöjä. Mutta meidän on aloitettava heti. Vaikka kasvava maiden koalitio sitoutuu nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, noin puolet päästövähennyksistä on toteutettava vuoteen 2030 mennessä, jotta lämpeneminen pysyy alle 1,5 ° C: ssa. Fossiilisten polttoaineiden tuotannon on vähennettävä noin 6 prosenttia vuodessa vuosien 2020 ja 2030 välillä.
Omien arkipäiväisten valintojen avulla jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen omalta osaltaan. Koska kaikkia päästöjä ei voi nollata, tarjoaa Ilmastokauppa.com asiakkailleen mahdollisuuden hyvittää hiilijalanjälkensä. Kauttamme voit edullisesti sekä helposti ostaa päästöoikeuksia pois EU:n päästökaupan kiintiöstä ja siten mitätöidä aiheuttamasi hiilijalanjäljen kokonaan!
Ihmisten toimien seurauksena ilmastomme lämpenee liian nopeasti, josta seuraa useita erilaisia ongelmia. Eläinlajit eivät ehdi sopeutua uuteen ilmastoon, ruoan tuotanto vaikeutuu useilla alueilla ja merivesi sekä nousee että lämpenee dramaattisesti. Ilmastonmuutos on vakava ongelma planeettamme tulevaisuuden kannalta, joten nyt on aika toimia!
Jokaisen yksilön teot vaikuttavat kokonaisuuteen – mieti omia kulutustottumuksiasi sekä ruokavaliota. Miten voisit tehdä niistä kestävämpiä ilmaston kannalta? Koska kaikkia päästöjä ei voi vähentää, voit helposti hyvittää hiilijalanjälkesi Ilmastokaupan avulla! Lue lisää verkkokaupastamme.
Ilmasto muuttuu luonnollisestikin aikakausien välillä – jääkaudet ja esimerkiksi dinosauruksien aikakausi eroavat lämpötiloiltaan huomattavasti. Ihmiskunnan vaikutus ilmastonlämpenemiseen on kuitenkin havaittavissa, sillä ilmasto muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Kulutustottumuksemme aiheuttavat kasvuhuonekaasuja, jotka aiheuttavat monia ongelmia ilmastossamme.
Monet asiat voivat saada ilmaston muuttumaan itsestään. Maan etäisyys auringosta voi muuttua. Aurinko voi lähettää enemmän tai vähemmän energiaa. Valtameret voivat muuttua. Tulivuoren purkautuessa se voi muuttaa ilmastoamme.
Useimmat tiedemiehet sanovat, että ihmiset voivat myös muuttaa ilmaston. Ihmiset ajavat autoja. Ihmiset lämmittävät ja viilentävät talojaan. Ihmiset kokkaavat ruokaa. Kaikki nämä asiat vievät energiaa. Yksi tapa saada energiaa on polttaa hiiltä, öljyä ja kaasua. Näiden asioiden polttaminen tuo kaasuja ilmaan. Kaasut aiheuttavat ilman lämpenemisen. Tämä voi muuttaa paikan ilmastoa. Se voi myös muuttaa maapallon ilmastoa.
